Pallopeleillä tarkoitetaan kaikessa lyhykäisyydessään pelejä, joissa pallo on olennainen peliväline, eli sen liikuttaminen pelissä on antaa pisteitä, mikä puolestaan ratkaisee voittajan. Pallopelejä on monenlaisia ja jokaiselle löytyy varmasti se oma suosikki. Vaikka periaate onkin kaikissa pallopeleissä melkolailla sama, eri pelien kulku puhuttelee erilaisia ihmisiä riippuen siitä, onko tarkoituksena itse harrastaa vai seurata esimerkiksi lajia televisiosta.
Suomalaiset ovat innokkaita pallopelien seuraajia ja myös pelaajiakin. Vaikka maan ehdoton suosikki onkin jääkiekko, voi erilaisia pallopelejä seurata aivan yhtä suurella innostuksella kuin jääkiekkoakin. Nykyajan suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet myös näille peleille paljon paremman näkyvyyden Suomen markkinoilla.
Tässä artikkelissa keskustelemme hieman lisää pallopeleistä noin yleensä ja siitä, mihin niiden suosio perustuu. Emme keskity tässä mihinkään tiettyyn lajiin sen syvällisemmin, joten täältä voi hakea innostusta ja löytää itselleen vaikkapa täysin uuden harrastuksen.
Laaja lajien kirjo
Kuten jo sanottu, pallopelejä on vaikka muille jakaa! Lähestulkoon kaikki suomalaiset osaavat pelata edes alkeellisella tasolla noin tusinaa eri peliä. Syynä tähän on peruskoulu, jossa liikuntatuntien yksi tavoite on tutustuttaa oppilaita mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin lajeihin. Pallopelit ovat tähän tarkoitukseen oikein sopivia, sillä säännöt ovat melko yksioikoisia ja niitä voidaan myös soveltaa koulumaailmaan sopiviksi.
Maailman suosituin laji, eli jalkapallo, on myös koulun pihojen suosikki. Periaatteessa pelit saa käyntiin jo pelkästään pallolla, joten jalkapallo ei myöskään vaadi paljoa. Suomen sääolosuhteista johtuen monia lajeja joudutaan pelaamaan sisällä ainakin osa vuodesta tai sitten vaihtamaan johonkin toiseen lajiin. Jalkapallon sisäversio on nimeltään futsal ja on varsinkin höntsänä, eli puhtaasti pelaajien omaksi iloksi, pelattuna hyvin suosittua.
Pesäpallo on suomalainen keksintö ja sitä on kutsuttu jopa Suomen kansallisurheilulajiksi. Se on jalkapallon jälkeen yksi Suomen seuratuimmista urheilulajeista, ja se on kuulunut monen nuoruuden harrastuksiin. Monet tykkäävät pesäpallosta juuri siksi, että se on kotimainen laji, mutta myös siksi, että se on ulkolaji: hyvällä porukalla harrastettavan liikunnan lisäksi saa myös pari tuntua raitista ilmaa.
Pääsääntöisesti sisähalleissa pelataan sählyä, korista, sulkapalloa ja käsipalloa. Tennistä pelataan usein ulkona, koska tuuli ei vaikuta tennispalloon kovinkaan paljoa, mutta myös tennisvarustelu löytyy monista sisäliikuntahalleista. Sisälajien ehdoton etu on se, että niitä voidaan pelata vuoden ympäri ja säällä kuin säällä. Sisähallien kääntöpuolena on raittiin ilman puute ja se, että useimmiten ne ovat kunnan omistamia, eli niiden saamiseksi täytyy perustaa virallinen urheiluseura ja sen sopia vuokrasopimus kaupungin kanssa, mikä tuo melko lailla kustannuksia.
Uusia pallopelejä myös syntyy aina vähän väliä, kun joku keksii yhdistää esimerkiksi jalkapallon pallon ja frisbeegolfin korit. Tällaisista lajeista tulee usein trendikkäitä, mikä herättää kiinnostusta ja tuo uusia harrastajia. Esimerkiksi padel tuli Suomeen 2000-luvun alussa. Se muistuttaa tennistä, squashia, mutta on kuitenkin ihan oma lajinsa.
Miksi juuri pallopelit?
Pallopelien suosiota voidaan selittää lyhyesti kahdella tekijällä: pelit ovat helposti lähestyttäviä ja niitä harrastetaan usein joukkueissa. Helppo lähestyttävyys tarkoittaa siis sitä, että säännöt ovat yksinkertaiset ja niitä voidaan tarvittaessa soveltaa. Myöskään kovinkaan monimutkaisia välineitä ei tarvita ja melko pienillä investoinneilla pääsee jo vauhtiin.
Esimerkiksi 50 eurolla saa tolppia ja hyvän jalkapallo, jonka turvin voi laittaa pelit pystyyn. Ja jos hankinnat tekee joukkueena, ei kuluja kerry juuri ollenkaan. Suomessa myös kunnat ovat tukeneet pallopelien harrastamista ylläpitämällä kenttiä. Sääntöjen opettelemiseen ei juurikaan tarvitse uhrata aikaa, sillä suurin osa lajeista on tuttuja koulun liikuntatunneilta.
Nykyajan ihme on niin sanottu monitoimikenttä, joilla voi pelata useampaa eri lajia, eikä kenttää tarvitse muokata kuin vähän. Tyypillisellä monitoimikentällä on maalit futsalin ja sählyn pelaamiseen sekä koripallokorit. Kentän ympäri menee myös matala aita, jottei sählypallo karkaa. Pohjaratkaisuna on usein tekonurmi. Monitoimikenttiä alkoi ensin ilmestymään koulujen pihalle niiden monipuolisuuden ja helpon huollettavuuden takia, mutta sittemmin ne ovat alkaneet kiinnostamaan myös muita vapaa-ajan liikkujia.
Jurot suomalaiset ovat alkaneet harrastelemaan yhä enemmän erilaisia pallopelejä ennen kaikkea fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Höntsäpelit ovat kasvattaneet suosiotaan ja niistä on muodostunut monille tärkeä henkireikä arjen keskellä. Ne tarjoavat kuntoilun lisäksi myös mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja matalan kynnyksen tutustua johonkin uuteen lajiin.